Video vs. teksti: Kumpi uratarina toimii paremmin rekrytoinnissa?

‍

Uratarina kannattaa kertoa. Siitä vallitsee jo aika laaja yksimielisyys. Mutta pitäisikö tarina tallentaa videona vai tekstinä? Tässä kirjoituksessa vertaan formaatteja rekrytoinnin, työnantajamielikuvan ja yrityskulttuurin näkökulmasta. Lopputulos ei kuitenkaan ole mustavalkoinen: kysymys ei ole siitä, kumpi on “parempi”, vaan pikemminkin missä tilanteessa toinen toimii paremmin ja milloin tarvitset molemmat.

Aluksi lyhyt määritelmä: Uratarinalla tarkoitan työntekijän omaäänistä kertomusta hänen urapolustaan, nykyisestä työstään, kasvumahdollisuuksistaan ja kokemuksistaan osana yritystä ja sen kulttuuria.

Uratarina voi olla video, tekstijuttu tai vaikkapa podcast-jakso. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin kahteen yleisimpään formaattiin, videoon ja tekstiin.

Jos haluat sukeltaa syvemmälle uratarinavideoiden maailmaan ja siihen, miten niillä rakennetaan työnantajabrändin ääntä, Lue syventävä opas uratarinavideoiden suunnitteluun tästä.

‍

Video ja teksti eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan hakijapolun eri vaiheissa.

1) Video herättää tunteen: se on ylivoimainen ensikosketuksen luomisessa, kulttuurin näyttämisessä ja tunnejäljen jättämisessä.

2) Teksti välittää tiedon: teksti on paras jäsennellyn tiedon välittämiseen, se on helppo päivittää ja se tukee hakukonenäkyvyyttä.

‍Paras ratkaisu on hybridimalli: käytä videota herättämään kiinnostus, ja tekstiä jäsentämään ja syventämään tietoa samalla urasivulla.

‍

1. Miten valita oikea formaatti hakijapolun vaiheen perusteella?

Kun uratarinoita suunnitellaan, ensimmäinen kysymys on usein tekninen: -Tehdäänkö tästä video vai kirjoitetaanko artikkeli?

Kysymys kuulostaa luontevalta, mutta ohittaa olennaisen. Formaatti (eli teksti tai video) on väline, joka päätetään tarpeeseen perustuen ja jonka avulla päästään haluttuun lopputulokseen.

Ennen päätöstä kannattaa pysähtyä kahden peruskysymyksen äärelle:

1. Missä kohdassa hakijapolkua tämä sisältö elää?
2. Mitä haluamme, että ihminen tuntee ja tekee sisällön nähtyään tai luettuaan?

Hakijapolkua voi hahmottaa yksinkertaistettuna näin:

1. Huomio ja ensikosketus‍

Tässä vaiheessa työnhakija ei välttämättä tunne teitä lainkaan. Tavoite on herättää uteliaisuus ja tunne: “Haluan tietää tämän yrityksen kulttuurista lisää.” Videolla on tässä luonnollinen etulyöntiasema, se tekee brändistä ja ihmisistä heti konkreettisia ja eläviä.‍

‍
2. Kiinnostus ja tiedonhaku‍

Kun kiinnostus on herännyt, seuraavaksi etsitään vastauksia: millainen rooli on kyseessä, mitä arki pitää sisällään, millaiset edut ja käytännöt yrityksessä on. Teksti toimii erinomaisesti silloin, kun sisältöä halutaan jäsentää, selata, palata takaisin ja löytää hakukoneiden kautta myös myöhemmin.‍

‍
3. Harkinta ja päätös‍

Lopulta työnhakija pohtii, hakeeko hän juuri tähän rooliin ja yritykseen. Tässä kohtaa tunne ja konkretia kulkevat käsi kädessä. Usein paras ratkaisu on yhdistelmä: lyhyt, aito video, joka tekee ihmiset ja kulttuurin näkyväksi, sekä teksti, joka vastaa käytännön kysymyksiin ja ohjaa hakemaan.

Kun hakijapolku ja tavoite ovat selkeät, kysymys muuttuu muotoon:

- Tarvitaanko kokemus, joka auttaa tuntemaan, vai tietoa, joka auttaa päättämään?

Useimmiten vastaus ei ole joko tai, vaan sekä että. Teksti ja video eivät kilpaile keskenään, vaan voivat tukea toistensa vahvuuksia.

‍

2. Milloin tekstimuotoinen uratarina on paras valinta?

Tekstipohjainen uratarina on työnantajaviestinnän klassikko ja hyvästä syystä. Se ei ole pelkkä “kevyt versio videosta”, vaan oma vahva formaattinsa, jolla on selkeitä etuja tietyissä tilanteissa.

Kun formaatti on valmiiksi tekstipohjainen

On kanavia ja konteksteja, joissa teksti on luonnollinen valinta:

Henkilöstölehdet ja muut painetut julkaisut‍

Fyysisessä lehdessä on aivan oma tunnelmansa. Kuvien ja tekstin yhdistelmä kutsuu pysähtymään, selaamaan ja palaamaan juttuun myöhemmin uudestaan.
‍

Urasivut ja blogit‍

Hyvin kirjoitettu uratarina syventää yrityksen tarinaa ja tukee hakukonenäkyvyyttä. Se antaa tilaa taustoille, yksityiskohdille ja pohdinnalle – asioille, jotka eivät aina mahdu parin minuutin videoon.

‍

Matala kynnys aloittaa ja ylläpitää

Tekstin etu on usein myös käytännöllinen:‍

Tuotanto on kevyempi: uratarina syntyy esimerkiksi haastattelun ja kirjoittamisen kautta ilman kuvauspäivää tai editointia.

Tarinan kertojan kynnys on matalampi: moni työntekijä antaa mielellään haastattelun artikkelia varten, vaikka kameralle puhuminen tuntuisikin vieraalta.

Teksti on hyvä tapa ottaa ensimmäiset askeleet uratarinoiden parissa ja luoda kulttuuri, jossa tarinoiden jakaminen on luontevaa.

‍

Jäsenneltävä, löydettävä ja päivitettävä

Tekstillä on myös muutamia ominaisuuksia, joissa se usein voittaa:

Jäsenneltävyys‍

Väliotsikot, nostot ja bullet-listat auttavat lukijaa löytämään itselleen tärkeimmät kohdat: arvot, vastuut, teknologiat, edut, työn ja muun elämän yhteensovittamisen…
‍‍

Päivitettävyys‍

Kun tittelit, organisaatiorakenne tai edut muuttuvat, tekstiä on helppo päivittää. Sama uratarina voi elää monta vuotta pienin viilauksin.
‍

‍Monikäyttöisyys‍

Tekstistä on helppo poimia lyhyempiä nostoja sosiaaliseen mediaan, uutiskirjeisiin tai sisäisiin kanaviin.

‍

Tekstipohjainen uratarina on vahvimmillaan silloin, kun tavoitteena on tarjota syvempää ymmärrystä, parantaa löydettävyyttä ja madaltaa kynnystä lähteä kertomaan tarinoita ylipäätään. Se luo rakenteen, johon videolla kerrottuja tarinoita on helppo sitoa.

‍

3. Miksi uratarinavideo on tehokas työnantajamielikuvan rakentaja?

Siinä missä teksti kertoo ja selittää, video näyttää ja yhdistää. Uratarina videona ei ole vain sama tarina eri paketissa, vaan usein kokonaan toisenlainen kokemus.

Tunne ja muistijälki

Video yhdistää elementtejä, joita teksti ei yksin pysty täysin toistamaan:

1. Visuaalisuus: video näyttää ilmeet, eleet, ympäristön ja kuvakulmat elävästi, kun teksti voi vain kuvailla niitä rajatusti.

2. Ääni ja sävy: puhuttu kieli, äänensävyt, tauot, musiikki ja taustaäänet välittävät tunteita tavalla, johon pelkkä teksti ei pysty.

3. Leikkaus ja rytmi: leikkaus, tempo ja kohtausten kesto ohjaavat kokemusta ja niihin pystytään harkitusti vaikuttamaan, verrattuna lukijan itse säätelemään lukurytmiin.

4. Tunne ja kokemuksellisuus: kuvan, puheen ja musiikin yhdessä luoma aistikokemus jättävät vahvemman tunnevaikutuksen ja muistijäljen verrattuna yksittäiseen tekstimuotoiseen esitystapaan.

‍

Siksi video toimii erityisen hyvin silloin, kun halutaan välittää fiilistä, ohjeita käytännön tekemiseen tai näyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Katsoja ei vain lue tarinaa, vaan pääsee ikään kuin itse mukaan tilanteen keskelle. Näkemään, kuulemaan ja kokemaan sen monella aistilla yhtä aikaa.

Yhteys ihmisiin ja kulttuuriin

Uratarinavideo rakentaa yhteyden katsojan ja yrityksen välille hyvin konkreettisella tavalla:

• Video mahdollistaa ainutlaatuisen tilaisuuden kurkistaa yrityksen aitoon arkeen eturivi paikalta
• Katsoja voi tuntea yhteyttä ja peilata itseään tarinan kertojaan sekä tutustua samalla myös yrityksen muihin ihmisiin
• Samalla tehdään näkyväksi yrityksen kulttuuria:
  
  • miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
  • mitä erityisiä toimintatapoja arkeen kuuluu
  • onko ilmapiiri rento vai muodollinen ja niin edelleen.

Kulttuuria on videolla vaikea käsikirjoittaa täysin valmiiksi ja juuri siksi uratarinavideo on arvokas väline autenttisen työnantajakuvan rakentamiseen.

‍

Monikäyttöinen, jaettava ja keskustelua herättävä

Hyvin suunniteltu uratarinavideo harvoin jää vain yhden kanavan sisällöksi:

1. Urasivulla uratarinavideo toimii "ankkurisisältönä", joka näyttää yrityskulttuurin ja sen ihmiset sekä rakentaa luottamusta konkretian avulla.

2. Rekryilmoituksen yhteydessä se madaltaa kynnystä hakea ja auttaa hakijaa arvioimaan omaa sopivuuttaan. Tiettyä roolia haettaessa, siihen liittyvä uratarina voi houkutella erityisesti vahvoja kandidaatteja hakemaan.

3. Sosiaalisessa mediassa uratarinasta voidaan käyttää lyhyempiä versioita, jotka herättävät kiinnostuksen ja ohjaavat syvemmälle sisältöön.

4. Sisäisessä viestinnässä uratarinavideoita voidaan käyttää sisäisen rekryn välineenä. Sen avulla voidaan jalkauttaa arvoja tai näyttää millaisia uramahdollisuuksia yrityksestä löytyy.

5. Osana laajempaa uratarinasarjaa, ne rakentaa työnantajabrändiä monipuolisesti ja pitkäjänteisesti eri rooleista ja näkökulmista käsin.

‍

4. Uratarinat tarjoaa ensiapua kulttuurikuilun hallintaan

‍

Työnantajabrändistä puhutaan paljon, mutta usein vähemmälle huomiolle jää se, kuinka brändin ja yrityksen kulttuurilupaukset lunastetaan oikeassa elämässä.

Sillä hetkellä, kun brändipuhe törmää arjen todellisuuteen, eikä vastaa syntyneitä odotuksia, syntyy kulttuurikuilu (englanniksi culture gap). Se tarkoittaa eroa sen välillä, mitä yritys lupaa ja mitä työntekijät oikeasti kokevat.

Työnantajabrändi ei lopulta elä urasivuilla tai somepostauksissa, vaan yrityksen tavallisessa arjessa. Siksi arjen ja yrityksen ihmisten esiintuominen on olennainen osa kulttuurikuilun hallinnassa. Uratarinat, erityisesti videot, onnistuvat tässä hyvin. Usein jo se, että arki näyttää suurin piirtein siltä, mitä muualla luvataan, riittää vahvistamaan luottamusta.

Hyvä työnantajamielikuva ei lupaa täydellisyyttä, vaan johdonmukaisen kokemuksen. Tämän saavuttamisessa auttaa, kun tarinoita poimitaan eri tiimeistä ja uravaiheista. Silloin kokonaiskuvasta tulee mahdollisimman monipuolinen.

Parhaimmillaan uusi työntekijä on ensimmäisenä työpäivänään enemmän tunnistamisen kuin yllättymisen äärellä.

Hyvä kysymys itselle on tämä:

“Uskallammeko näyttää videolla itsemme, vaikka emme ole täysin valmiita?”

Jos vastaus on kyllä, olette jo aika vahvoilla.

Lue lisää kulttuurikuilusta tästä: Kulttuurikuilu (Culture Gap) – miksi se tuhoaa työnantajabrändin ja miten korjaat sen videoilla?

‍

5. Uratarinoiden merkitys sisäiselle viestinnälle ja työntekijäkokemukselle

Uratarinoita ajatellaan helposti rekrymarkkinoinnin työkaluna, mutta jokaisella uratarinalla on toinenkin yleisö, joka on vähintään yhtä tärkeä: yrityksen omat ihmiset.

Teksti inspiroi, video tekee näkyväksi

Tekstipohjainen uratarina voi olla työntekijälle iso juttu. Se kertoo, että oma tarina on merkityksellinen ja sille on tilaa yrityksen viestinnässä.

Videolla tämä kokemus usein korostuu:

• Ihminen saa kirjaimellisesti oman äänen työnantajabrändissä ja kokemuksen, että työtä arvostetaan.
• Videointi on usein uusi ja jännittävä kokemus, joka yhdistää ihmisiä. Videoista syntyy puheenaiheita ja hetkiä, jonka ympärille työyhteisö kokoontuu.
• Videot vahvistavat tunnetta että jokainen on osa yrityksen isompaa tarinaa.

Uratarinat luovat yhteistä kieltä: sen sijaan, että yrityskulttuurista puhuttaisiin abstrakteilla arvolistoilla, siitä puhutaan ihmisten kautta. Näin uratarina muuttuu markkinointisisällöstä kulttuuriteoksi.

Rekry ja kulttuuri samassa paketissa

Kun uratarinat suunnitellaan viemään eteenpäin sekä rekryä että tavoitekulttuuria, sisäinen ja ulkoinen hyöty kulkevat käsi kädessä.

• Hakija näkee, keitä yrityksessä on ja miltä arki näyttää.
• Työntekijä näkee, mistä yritys haluaa tulla tunnetuksi, mikä on yhteinen tarkoitus ja mikä hänen oma roolinsa on tässä yhtälössä.

Uratarinat eivät tällöin ole vain “kivoja lisävideoita tai -artikkeleita”, vaan konkreettinen tapa vahvistaa ja yhtenäistää kulttuuria.

‍

6. Hybridimalli käytännössä: Näin yhdistät videon ja tekstin urasivulla

Lopulta kyse ei ole siitä, pitäisikö uratarina kertoa videona vai tekstinä. Useimmiten paras vastaus on: kumpaakin tarvitaan, mutta eri asioihin.

Yksi tapa ajatella asiaa on kerroksittain:

• Video luo ensikontaktin, tunteen ja samaistumisen.
• Teksti syventää, jäsentää ja vastaa käytännön kysymyksiin.

Käytännön esimerkki urasivulta

Kuvitellaan urasivu, jossa on uratarina työntekijästä:

1. Ylhäällä lyhyt (1-3min) uratarinavideo‍
   Henkilö kertoo omin sanoin, miten päätyi yritykseen, millainen arki on ja mikä työssä tuntuu merkitykselliseltä.

1. Videon alla tekstipohjainen tarina
   Sama tarina kirjoitettuna auki hieman laajennettuna:
   
   • lisää taustaa urapolusta
   • konkreettisia esimerkkejä projekteista tai vastuista
   • linkkejä avoimiin rooleihin tai lisätietoihin
2. Selkeä toimintakehote (call-to-action, CTA)
   Kutsu toimintaan: hae roolia, jätä avoin hakemus tai varaa lyhyt keskustelu rekrytoijan kanssa.
   
   

Hakijan näkökulmasta tämä on saavutettava ja reilu malli:
hän voi valita, katsooko videon, lukeeko tekstin vai tekee molemmat, ja saa joka tapauksessa riittävästi tietoa pohtiakseen, voisiko tämä olla hänen seuraava työpaikkansa.

Yksi tarina, monta käyttöä

Hybridimalli on myös resurssiviisas:

• yhdestä kuvauspäivästä saadaan sekä videoita että tekstipohjaisia uratarinoita
• samoista haastatteluista voi syntyä sisältöä somevideoiksi, blogiartikkeleiksi, urasivujen nostoiksi ja sisäiseen viestintään
• jokainen tarina voi kulkea mukana hakijapolulla: ensimmäisestä kohtaamisesta aina hakemuspäätökseen ja perehdytykseen asti

Tärkeintä on, että videota ja tekstiä ei suunnitella erillisinä projekteina, vaan yhtenä kokonaisuutena.

‍

7. Lopuksi: kysymyksiä pohdinnan tueksi

Uratarinoita suunnitellessa formaatin valintaa kannattaa lähestyä esimerkiksi näillä kysymyksillä:

• Keitä tämä tarina koskettaa?
• Mitä tunnetta haluamme vahvistaa?
• Missä kohdassa hakijapolkua se elää?
• Mitä tietoa hakija tarvitsee, jotta voimme tehdä roolien täyttämisestä parempaa?

Usein huomataan, että yksi formaatti ei ehkä riitä tavoitteiden saavuttamisesti.

Mikäli kaipaatte apua uratarinoiden valintaan, suunnitteluun tai toteutukseen, me autamme mielellämme, jotta saatte teille sopivan kokonaisuuden videoita ja tekstejä.

Kiitos kun luit tänne asti, toivottavasti tästä oli Sinulle jotain apua.
Voit myös ottaa yhteyttä ja kysyä lisää.

‍